Suomen itsenäisyyden alkuun liittyy myös
kunnallinen kehittyminen. 1900 –luvun alkupuolella Kivirannan kylästä muodostui
Alatornion kunnan keskuspaikka. Kivirannan Kuljun entisestä navetasta
muodostettiin kunnan talo, joka toimi aina vuoteen 1972 asti, jolloin
Alatornion kunta lakkasi olemasta. Oman koulurakennuksen Kivirannan kylä sai
vuonna 1926, joka toimi aina vuoteen 1972 asti kansakouluna. Kivirannan vanha
koulu on yhä olemassa, mutta se on yksityinen asuintalo tätä nykyä. Kivirannan
kylä oli vauras ja aktiivinen. Maatalous, uitto ja lohenkalastus vaurastuttivat
kyläyhteisöä.(Kiviranta, Historia 2013.)
Peräpohjolan
kansanopistosta tuli Kivirannan toiminnan keskipiste kesäjuhlien myötä sekä Peräpohjolan
maatalousnäyttelyn myötä kesällä 195. Kesäjuhlissa on vieraillut muun muassa
Suomen presidenteistä Relander (1927) ja Kallio (1937). Kansaopiston tiloissa sijaitsivat
myös Alatornion suojeluskunnan ja Lotta Svärd- järjestön toimistot. Kivirannan
kylässä ole myös urheilu seura Kivirannan Raju, jonka perusti vuonna 1922 Tauno
Tattari, ollessaan vain 15- vuotias. Toisen maailman sodan aikana kansanopisto
toimi paikallisten joukkojen kokoontumispaikkana, pommituksien suojapaikkana
sekä ulkosuomalaisten vapaaehtoisjoukkojen kokoontumispaikkana. (Kiviranta, Historia
2013.)
Tultaessa
1960-luvulle kulkuyhteyksien parantumisen ja autoistumisen sekä vesijohto- ja viemäriverkoston
myötä kylän asukkaiden ammatit vaihtuivat maataloudesta teollisuuden ja palvelun
ammatteihin johtuen kaupungin läheisyydestä. 1970- luku oli muutosten aikaa
Kivirannan kylälle. Tuolloin uittotoiminta sekä perinteisen lohenkalastus päättyivät.
Lisäksi kylän läpi kylän uudisasutus, omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasutus,
oli laajentumassa radan itäpuolelle, jonne rakennettiin myös uusi suurempi
koulutalo. ( Kiviranta, Historia 2013.)
Lähde:
Kiviranta 2013.
Wikipedia. Historia. Viitattu 30.12.2013.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiviranta_%28Tornio%29
