Kivirannan historia

Suomen itsenäisyyden alkuun liittyy myös kunnallinen kehittyminen. 1900 –luvun alkupuolella Kivirannan kylästä muodostui Alatornion kunnan keskuspaikka. Kivirannan Kuljun entisestä navetasta muodostettiin kunnan talo, joka toimi aina vuoteen 1972 asti, jolloin Alatornion kunta lakkasi olemasta. Oman koulurakennuksen Kivirannan kylä sai vuonna 1926, joka toimi aina vuoteen 1972 asti kansakouluna. Kivirannan vanha koulu on yhä olemassa, mutta se on yksityinen asuintalo tätä nykyä. Kivirannan kylä oli vauras ja aktiivinen. Maatalous, uitto ja lohenkalastus vaurastuttivat kyläyhteisöä.(Kiviranta, Historia 2013.)

Peräpohjolan kansanopistosta tuli Kivirannan toiminnan keskipiste kesäjuhlien myötä sekä Peräpohjolan maatalousnäyttelyn myötä kesällä 195. Kesäjuhlissa on vieraillut muun muassa Suomen presidenteistä Relander (1927) ja Kallio (1937). Kansaopiston tiloissa sijaitsivat myös Alatornion suojeluskunnan ja Lotta Svärd- järjestön toimistot. Kivirannan kylässä ole myös urheilu seura Kivirannan Raju, jonka perusti vuonna 1922 Tauno Tattari, ollessaan vain 15- vuotias. Toisen maailman sodan aikana kansanopisto toimi paikallisten joukkojen kokoontumispaikkana, pommituksien suojapaikkana sekä ulkosuomalaisten vapaaehtoisjoukkojen kokoontumispaikkana. (Kiviranta, Historia 2013.)

Tultaessa 1960-luvulle kulkuyhteyksien parantumisen ja autoistumisen sekä vesijohto- ja viemäriverkoston myötä kylän asukkaiden ammatit vaihtuivat maataloudesta teollisuuden ja palvelun ammatteihin johtuen kaupungin läheisyydestä. 1970- luku oli muutosten aikaa Kivirannan kylälle. Tuolloin uittotoiminta sekä perinteisen lohenkalastus päättyivät. Lisäksi kylän läpi kylän uudisasutus, omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasutus, oli laajentumassa radan itäpuolelle, jonne rakennettiin myös uusi suurempi koulutalo. ( Kiviranta, Historia 2013.)

Lähde:

Kiviranta 2013. Wikipedia. Historia. Viitattu 30.12.2013.                     
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiviranta_%28Tornio%29